Uudenmaan Eskadroona

Ratsuväen historia lyhyesti
Suomalaisella ratsuväellä on pitkät 1600 -luvulle saakka juontavat erittäin kunniakkaat perinteet.
Tunnetuin osa ratsuväen historiaa ovat juuri ehkä Hakkapeliitat. Hakkapeliitat olivat suomalaisia ratsumiehiä jotka palvelivat Ruotsin sotaväessä 30 -vuotisessa sodassa niittäen mainetta useissa eri taisteluissa. Näistä taisteluista tunnetuin lienee varmaankin Breitenfeldin taistelu Leipzigin pohjoispuolella 7. syyskuuta 1631. Hakkapeliitta nimi tulee suomalaisen myytin mukaan hyökkäyskomennosta "Hakkaa päälle". Hakkapeliitat olivat ensimmäisiä sotilaita jotka käyttivät monipuolista suomenhevosta taisteluissa.

Itsenäisen Suomen Ratsuväen synty
Itsenäisen Suomen ratsuväki sai alkunsa 19. syyskuuta 1917 Senaatin hyväksyessä Saksanniemen Järjestyslipuston perustamisen Porvooseen. Järjestyslipustoon kuului kaikkiaan 200 miestä ratsuineen, pääosan ollessa Saksanniemen kartanoon majoitettuina. Järjestyslipustosta käytettiin myös nimeä Saksanniemen Poliisikoulu. Vapaussodan melskeissä Järjestyslipusto siirtyi Pohjanmaalle Lappajärvelle jossa Mannerheim muodosti siitä Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR).
Maaliskuussa 1918 perustettiin Joensuussa asevelvollista koostuva Karjalan Ratsujääkäri Rykmentti (KRjR). Vuosi perustamisena jälkeen nimi muutettiin Hämeen Ratsurykmentiksi (HRR).
Mannerheim muodosti Hämeen Ratsurykmentistä (HRR) ja Uudenmaan Rakuunarykmentistä (URR) Ratsuväkiprikaatin 1921 Lappeenrannassa.

Ratsuväen lakkauttaminen
Ratsuväkemme lähti marraskuussa 1939 talvisotaan ratsain mutta palasi 1940 helmikuussa Lappeenrantaan vaihtamaan hevoset suksiin. Vuoden 1940 välirauhan aikana palvelu suoritettiin jälleen ratsain kuten myös kesäkuussa 1941 jatkosotaan lähtökin.
Hämeen Ratsurykmentti (HRR) lakkautettiin Kouvolassa 1944 ja Uudenmaan Rakuunarykmentti (URR) jalkautettiin vuorostaan Lappeenrannassa 1947 eversti Adolf Ehrnroothin kuuluisalla komennolla: Valmiiksi - ratsailta. Suomen ratsuväen 500 -vuotinen historia hevosten kanssa oli päättynyt.

Perinteet
Nykyään Suomen ratsuväen perinteitä kantaa Hämeen ratsujääkäripataljoona, Rakuunasoittokunta sekä Maasotakoulun Rakuunaeskadroona.

Suomalaisen ratsuväen perinteet elävät Uudellamaalla
Vuonna 1996 perustettu Uudenmaan Eskadroona - Nylands Skvadron on yksi kymmenestä Ratsumieskilta ry:n paikallisosastosta. Näkyvin osa toimintaamme on esiintyminen ratsain perinteisissä ratsuväen univormuissa.
Repertuaarissa ovat mm. näyttävät ratsusulkeiset, vauhdikas miekkarata sekä rohkeutta niin ratsulta kuin ratsastajalta vaativa tulihyppy palavan renkaan läpi.Vuosittainen päätapahtumamme on Hämeen Ratsujääkäripataljoonan perinnepäivä Lahden Hennalassa. Uudenmaan Eskadroona ottaa jäsenikseen Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa palvelleita reserviläisiä, sekä henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet hevosista, hevosmiestaidoista ja ratsuväen perinteistä.

Jäseneksi
Uudenmaan Eskadroona hyväksyy jäsenikseen Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa (HämRjP) palvelleita reserviläisiä sekä henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet hevosista, hevosmiestaidoista ja ratsuväen perinteistä ja niiden vaalimisesta sukupuoleen ja sotilasarvoon katsomatta.

Ratsuväen Henki
Uudenmaan Eskadroona pyrkii suorittamaan kaikki toimensa ratsuväen hengessä, jonka Bertel Gripenberg määritteli näin: "Ratsuväen henki sisältää suuren määrän poikamaisuutta, vähän ylpeyttä ja kevytmielisyyttä, vähän turhamaisuutta ja paljon kunniantuntoa."