Ratsuväen historia lyhyesti
Suomalaisella ratsuväellä on pitkät 1600 -luvulle saakka juontavat
erittäin kunniakkaat perinteet.
Tunnetuin osa ratsuväen historiaa ovat juuri ehkä Hakkapeliitat.
Hakkapeliitat olivat suomalaisia ratsumiehiä jotka palvelivat Ruotsin
sotaväessä 30 -vuotisessa sodassa niittäen mainetta useissa eri
taisteluissa. Näistä taisteluista tunnetuin lienee varmaankin
Breitenfeldin taistelu Leipzigin pohjoispuolella 7. syyskuuta 1631.
Hakkapeliitta nimi tulee suomalaisen myytin mukaan hyökkäyskomennosta
"Hakkaa päälle". Hakkapeliitat olivat ensimmäisiä sotilaita jotka
käyttivät monipuolista suomenhevosta taisteluissa.
Itsenäisen Suomen Ratsuväen synty
Itsenäisen Suomen ratsuväki sai alkunsa 19. syyskuuta 1917 Senaatin
hyväksyessä Saksanniemen Järjestyslipuston perustamisen Porvooseen.
Järjestyslipustoon kuului kaikkiaan 200 miestä ratsuineen, pääosan
ollessa Saksanniemen kartanoon majoitettuina. Järjestyslipustosta
käytettiin myös nimeä Saksanniemen Poliisikoulu. Vapaussodan melskeissä
Järjestyslipusto siirtyi Pohjanmaalle Lappajärvelle jossa Mannerheim
muodosti siitä Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR).
Maaliskuussa 1918 perustettiin Joensuussa asevelvollista koostuva
Karjalan Ratsujääkäri Rykmentti (KRjR). Vuosi perustamisena jälkeen nimi
muutettiin Hämeen Ratsurykmentiksi (HRR).
Mannerheim muodosti Hämeen Ratsurykmentistä (HRR) ja Uudenmaan
Rakuunarykmentistä (URR) Ratsuväkiprikaatin 1921 Lappeenrannassa.
Ratsuväen lakkauttaminen
Ratsuväkemme lähti
marraskuussa 1939 talvisotaan ratsain mutta palasi 1940 helmikuussa
Lappeenrantaan vaihtamaan hevoset suksiin. Vuoden 1940 välirauhan aikana
palvelu suoritettiin jälleen ratsain kuten myös kesäkuussa 1941
jatkosotaan lähtökin.
Hämeen Ratsurykmentti (HRR) lakkautettiin Kouvolassa 1944 ja Uudenmaan
Rakuunarykmentti (URR) jalkautettiin vuorostaan Lappeenrannassa 1947
eversti Adolf Ehrnroothin kuuluisalla komennolla: Valmiiksi - ratsailta.
Suomen ratsuväen 500 -vuotinen historia hevosten kanssa oli päättynyt.
Perinteet
Nykyään Suomen ratsuväen perinteitä kantaa Panssariprikaati
Hämeenlinnassa, Rakuunasoittokunta sekä Maasotakoulun
Rakuunaeskadroona.
Suomalaisen
ratsuväen perinteet elävät Uudellamaalla
Vuonna 1996 perustettu Uudenmaan Eskadroona - Nylands Skvadron on yksi
kymmenestä Ratsumieskilta ry:n paikallisosastosta. Näkyvin osa
toimintaamme on esiintyminen ratsain perinteisissä ratsuväen
univormuissa.
Repertuaarissa ovat mm. näyttävät ratsusulkeiset, vauhdikas miekkarata
sekä rohkeutta niin ratsulta kuin ratsastajalta vaativa tulihyppy
palavan renkaan läpi.Vuosittainen päätapahtumamme on Hämeen
Ratsujääkäripataljoonan perinnepäivä Lahden Hennalassa.
Jäseneksi
Uudenmaan Eskadroona hyväksyy jäsenikseen Hämeen
Ratsujääkäripataljoonassa (HämRjP) palvelleita reserviläisiä sekä
henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet hevosista, hevosmiestaidoista ja
ratsuväen perinteistä ja niiden vaalimisesta sukupuoleen ja
sotilasarvoon katsomatta.
Ratsuväen Henki
Uudenmaan Eskadroona pyrkii suorittamaan kaikki toimensa ratsuväen
hengessä, jonka Bertel Gripenberg määritteli näin: "Ratsuväen henki
sisältää suuren määrän poikamaisuutta, vähän ylpeyttä ja
kevytmielisyyttä, vähän turhamaisuutta ja paljon kunniantuntoa."
Copyright ©
Uudenmaan Eskadroona |